Maaliskuun ensimmäisellä viikolla kuudennet luokat pääsivät retkelle Yrityskylään. Yrityskylä toimii jossain määrin yhteiskunnan pienoismallina ja siellä on erilaisia firmoja kuten Nokia, ABB, Lindorff jne. Nämä firmat ovatkin tukeneet Yrityskylää ja siksipä nämä nimet ja firmat esiintyvät ihan omilla nimillään.Oppilaat toimivat eri tehtävissä Yrityskylän firmoissa aina toimitusjohtajasta käytännön työntekijätasolle.
Oppilaat (ja opettajat) tutustuivat päivän työhön tekemällä jo parin viikon ajan koulussa tehtäviä Yrityskylästä saatuihin työkirjoihin. Ennen retkeä jo viime viikolla jokainen oppilas sai valita työtehtävänsä, ja vaikka kaikki eivät saaneet sitä kaikkein mieluisammalta tuntuvaa hommaa, pääsi jokainen lopulta kuitenkin mukavaan ja haastavaan työhön.
Päivä alkoi bussimatkalla Espooseen. Perillä pidettiin ihan ensimmäiseksi vastaanotto- ja infotilaisuus, jonka jälkeen kukin oppilas meni omaan firmaansa valmistautumaan päivän hommiin ja tutustumaan omaan työpaikkaansa.
*******
Päivän aikataulu ja työtehtävät oli laadittu tarkasti etukäteen ja niitä seuraamalla oppilaat olivat koko ajan sopivassa suhteessa työllistettyjä, mutta saivat myös sopivassa määrin lepotaukoja. Oppilaat söivät koululta saatuja retkieväitä, mutta heillä oli myös omia eväitä.
*******
Monilla firmoilla oli omat tunnuspaidat. Jokainen firma käytti rahaa ihan kuten oikeassakin maailmassa tehdään. Oppilaat saivat palkkaa ja heille annettiin Yrityskylässä toimivat pankkikortit, joiden tileille he saivat palkkansa. Näin sitten jokaisen piti miettiä, mihin raha oikeasti riitti eli mihinkään tuhlailuun ei voinut sortua. Firmat lainasivat rahaa pankilta toimintaansa varten ja päivän päättyessä niitä velkoja piti sitten maksaa pois - jos pystyivät. Toiminnan rahoittamiseksi kaikkien firmojen piti myydä omia tuotteitaan mahdollisimman paljon. Me opettajat saimme tehdä tukiostoksia World Bankin laskuun, vaikka meillä ei ollutkaan pankkikortteja. Esimerkiksi Sakke-ope kävi 100 euroa maksaneessa terveystarkastuksessa, jossa tutkittiin näkö, mitattiin verenpaine ja selvitettiin päivän ruokailun energiamäärä ja terveellisyys.
Firmat ovat hyvin todentuntuisia ja niinpä kännykkäkaupassa todella myytiin kännyköitä ja ruokakaupassa elintarvikkeita, kuten karkkia. Tietotekniikkaa käytettiin oivalla tavalla hyväksi ja esim. metsäfirmassa oli metsäkonesimulaattori ja kylästä löytyi myös linja-autosimulaattori. Valitettavasti tuotteet (paitsi kaupasta ostetut karkit ja muu hyvä) piti pääosin palauttaa päivän päätteeksi.
********
Opettajien tehtäväksi jäi pääasiassa valvoa toimintaa. Yrityskylässä on henkilökuntaa, joka ohjaa ja neuvoo päivän työskentelyä. Kaikki sujui koko ajan erittäin hyvin ja päivän päätteeksi henkilökunta antoikin kehuja koulumme kuudesluokkalaisille hyvin sujuneesta hommasta.
Ennen kuin lähdimme kotimatkalle, kasattiin päivän anti ensin jokaisen firman henkilökuntakokouksessa ja purettiin vielä kaikkien yhteisessä kansalaiskokouksessa. Firmojen toimitusjohtajat saivat tulla kertomaan päivän kulusta ja siitä mitä viimeisessä kokouksessa oli saatu kasaan. Yleisesti voi sanoa, että oppilaat kokivat päivän osin haastavaksi, mutta erittäin mukavaksi.
